Kirjallinen suunnistaja

kirjan rajat ylittävää kirjallisuutta

Muistiinpanoja kirjallisilta löytöretkiltä. Tuulen vietävänä, mutta päättäväisesti matkalla tuntemattomille maille. Teosesittelyjä ja ajatuksia interaktiivisesta kirjallisuudesta. Tilaa lokiotsikot tuoreeltaan:

Tarinoita myllystä: romaaninkirjoitusohjelman väärinkäyttöä

Joitain vuosia sitten kiinnostuin romaanin kirjoittamiseen tarkoitetusta työkalusta, ohjelmasta nimeltään StoryMill. Tunsin siinä jotain potentiaalia, mutta en heti tajunnut mitä. Juju oli siinä, että ohjelman käyttötarkoitus piti nähdä hieman toisin kuin miten se esiteltiin. Ajattelin soveltaa StoryMilliä syväkirjan kirjoittamiseen – tai näin aluksi, varovaisesti sanottuna kokeilla, mitä siitä irtoaisi. StoryMillissä on muutamia mielenkiintoisia ominaisuuksia ja sen tapa nähdä ja jäsentää käsikirjoitus on hyvin tyhjentävä ja pätevä. Se on samalla kaavamainen ja siksi tylsä, mutta päätin suhtautua kaavamaisuuteen ryhtiä tuovana vaikutuksena, mikä on sinänsä tervetullutta köynnöstävään ajatteluun.

StoryMill on luotu romaanin kirjoittajan tarpeet mielessä, mutta se taipuu työkaluksi myös lyhyemmän proosan ja asiatekstin kirjoittamiseen. Sen on tehnyt Mariner Software -niminen ohjelmistoyhtiö, jolla on muitakin kirjoittajille suunnattuja ohjelmia: esimerkiksi Montage elokuva-, tv- ja näytelmäkäsikirjoituksille, MacJournal päiväkirjan pitämiseen ja hauska Desktop Poet, jolla voi luoda jääkaappirunoutta laajalla sanastolla. StoryMilliä vastaavia ohjelmia on muitakin, esimerkiksi Scrivener. Puhun tästä eteenpäin siitä tuttavallisemmin suomenkielisellä nimellä Tarinamylly.

Tarinamyllyssä käsikirjoitus nähdään projektina, jossa on monta osatekijää ja vaihetta. Käsikirjoitus jakautuu lukuihin ja luvut puolestaan jakautuvat kohtauksiin. Tarinamyllyssä kohtaus on pienin itsenäinen yksikkö. Kohtausten itsenäisyys mahdollistaa niiden asettamisen aikajanalle tai tarinalinjoille kronologiseen järjestykseen riippumatta siitä, missä järjestyksessä ne esiintyvät varsinaisessa käsikirjoituksessa. Tarinalinjoja voi käyttää esimerkiksi eri henkilöiden näkökulman ja osallisuuden tarkasteluun toisistaan erillisinä. Kohtausten itsenäisyydessä ja aika- ja tarinalinjoissa piilee varmasti jotain mielenkiintoista ja käyttökelpoista, kunhan niitä vähän väärintulkitsee.

Tarinamylly erottaa henkilöt ja tapahtumapaikat tarinan olennaisiksi osatekijöiksi. Kirjoittaja voi luoda henkilöistä ja tapahtumapaikoista niin sanotut tietokannat. Henkilön voi merkitä liittyvän tiettyihin tapahtumapaikkoihin, kohtauksiin ja lukuihin, ja tapahtumapaikan voi merkitä vastaavalla tavalla. Tarinamyllyn ohjeissa henkilöt- ja tapahtumapaikat-tietokantoja tarjotaan lähinnä kirjoittajan muistilistoina, mutta taatusti niissäkin lymyää jotain mielenkiintoisempaa.

Tarinamyllyssä on paljon muutakin – esimerkiksi hyvin kattava muistilaputus ja tägitys ja tehokkaat hakutoiminnot – mutta en aio tehdä ohjelmasta mitään perusteellista esittelyä. Olennaista on, miten sitä voisi soveltaa syväkirjaan. Ajattelin aloittaa henkilöistä. Kohdekäsikirjoitukseni Valveunta ensimmäisessä, jo ensimmäisessä, luvussa on useita henkilöitä. Ensimmäinen teko lienee koota heidät listaksi. Mutta toinen teko... en ehkä teekään heistä varsinaista esittelyä, vaan jotain muuta. Raportoin, kuinka onnistun, ja ehkäpä annan tuon ensimmäisen luvun luettavaksikin. Siis ensi viikkoon, luulisin!