Muistiinpanoja kirjallisilta löytöretkiltä. Tuulen vietävänä, mutta päättäväisesti matkalla tuntemattomille maille. Teosesittelyjä ja ajatuksia interaktiivisesta kirjallisuudesta.

Haetko interaktiivista luettavaa? Selaa linkkipankin valikoimaa
    Tilaa lokiotsikot RSS-syötteenä, sähköpostiisi tai Twitteriin

E-kirjat tulivat – ja menivät?

Tivi uutisoi eilen otsikolla Sähkökirjojen suosio hiipuu maailmalla, kasvaa Suomessa. Tarkennettakoon, että "maailma" tässä uutisessa tarkoittaa vain Yhdysvaltoja ja Iso-Britanniaa. Jo muutaman vuoden ajan e-kirjojen suosio on tosiaan laskenut noissa mainituissa maissa ja paperikirjan suosio kasvanut. Mikä mahtaa olla syynä?

Verkkohaulla löytää spekulaatioita syistä varsinkin vuodelta 2016. Tähän Econsultancyn artikkeliin tammikuulta 2017 on kerätty joitain ja siitä löytyy linkkejä tilastotietoa käyttäviin lähteisiin. Pätevän kuuloisia syitä kaikki, joten ajattelin käsitellä niitä tässä ja esittää oman arvioni.

Näyttö väsyttää – tai siis piristää liikaa

Digitaalinen sisältö ja etenkin sometus on saanut ihmiset väsähtämään. Kaivataan aikaa pois näyttöjen ääreltä. Tässä on oikeastaan kaksi puolta: toisaalta laite ja näyttö alustana, toisaalta dynaamiset jatkuvasti päivittyvät online-sisällöt.

Taustavalaistu näyttö voi rasittaa silmiä. Kyse ei välttämättä ole vain huonolaatuisista näytöistä, vaan yhtä lailla terävimmän resoluution näytöistä, joiden on niidenkin kerrottu väsyttävän silmää. Ihmisen ei tarvitse nähdä niin tarkasti. Paperikirjassa paperin karkeus tekee siitä tietyllä tapaa miellyttävämmän. Kiiltävä paperi voi kuitenkin heijastella ikävästi, aivan kuin lasikantinen näyttö. Puhutaan myös "sinisen valon" vaaroista, mutta en tiedä, mitä siitä ajatella. Epäilemättä valon kuin valon tuijottaminen nukkumaanmenoajan kynnyksellä on riski.

E-ink-lukulaitteiden piti ratkaista näyttöongelma. E-ink-näyttö ei ole taustavalaistu eikä heijastava. Mutta varsinaiset kirjojen lukemiseen tarkoitetut lukulaitteet eivät ole kehittyneet ja yleistyneet kuten voisi toivoa. Lukijoiden lukualustana toimii useammin tablet-tietokone, harvemmin älypuhelin, joissa molemmissa on taustavalaistu LED-näyttö.

Koska älypuhelimella ja tabletilla tehdään paljon muutakin – enimmäkseen muuta kuin luetaan kirjoja – kirjan lukeminen ei tunnu erityiseltä toiminnalta, joka oikeuttaisi vetäytymisen omaan rauhaan. Some ja uutisvirta elää kirjan taustalla joka tapauksessa ja siitä on vaikea olla välittämättä. Lukijat kuitenkin arvostavat rauhaa ja pitkä proosa vaatii keskittymistä. Minulla itselläni on vanha Sonyn e-ink-lukulaite (2009), jossa ei ole internet-yhteyttä, ja lukukokemus on häiriötön.

Konkreettisen kaipuu

Halu hypistellä voi olla geneettinen vietti, mutta kirjojen yhteydessä se saa muitakin merkityksiä kuin painotuotteen laatu. Kivijalkakirjakaupoissa pääsee selaamaan kirjoja vapaasti verrattuna e-kirjojen enemmän tai vähemmän rajoitettuihin lukunäytteisiin. Kirjakauppa on myös kolmiulotteinen elämys, jossa näkee kääntymällä joka suuntaan. Kirjan paksuus kertoo tekstin pituudesta konkreettisesti, joskin kirjasinkoko vaikuttaa paljon.

Lukiessaan lukijat tuntuvat arvostavan tietoa, kuinka paljon kirjaa on luettu ja kuinka paljon sitä on jäljellä. Tämä liittyy jotenkin aivojen palkkiojärjestelmään. E-kirjassa pituuksia on ehkä vaikeampi hahmottaa kuin paperikirjassa, vaikka lukuohjelma kyllä sivumäärät ja prosentit kertoisi.

Sanotaan myös, että kirjan tunne käsissä olisi tärkeää. Siis paino ja karhea moniulotteinen muoto. Itse en jaa tätä näkemystä, vaikka toki jokin aivan erityinen tai vanha paperikirja voi tehdä hetkellisen vaikutuksen. Sisällön kannalta yleensä sillä ei kuitenkaan ole mitään merkitystä. Mutta yleiseen digiväsymykseen liittyen paperikirja tuo vaihtelua.

Kirja voi kai olla myös jonkinlainen sivistyksellinen statussymboli ja kirjoja käytetään omasta itsestä viestimiseen muutenkin: olen kiinnostunut tästä, tiedän tästä, pidän tästä. Kotona olevalla konkreettisella kirjahyllyllä voi viestiä vaivihkaa vieraan omaan aktiivisuuteen luottaen. Laitteella olevaa virtuaalista kirjastoa taas ei voi vahingossa esitellä. Perinteisesti kirjat ovat olleet myös keräilyesineitä. Itse näen kirjakokoelmat lähinnä pölynkerääjinä, ja paperi ja/tai muste saa muutenkin aivastelemaan.

Äänikirjat voittavat

Äänikirjat ovat kasvattaneet suosiotaan. Niissä digitaalinen jakelumuoto on ollut eduksi. Tarjonta on kasvanut ja ladattavana äänikirja on edullisempi kuin menneiden aikojen CD-ROM-pakettina. Ihmiset ovat myös oppineet lataamaan ja tilaamaan musiikkia, ja äänikirja on samanlainen audiotiedosto. Jos äänikirjat syövät e-kirjojen menekkiä, luulisi niiden syövän yhtä lailla paperikirjojenkin. Näkisin sen myös enemmän vaihtoehtoisena kuin kilpailevana muotona.

Lukihäiriöisille ja heikkonäköisille tai sokeille äänikirjan erinomaisuus on selvää. Se on myös syystä tai toisesta lukemiseen nihkeästi suhtautuville mieluisampi. Itse kuuntelen äänikirjoja "iltasaduksi". Valot pois ja silmät kiinni. Se on minun ratkaisuni (joko näytöltä tai paperilta lukemisesta) väsyneisiin silmiin.

Hinta

"Maailmalla", jossa e-kirjoja on saanut polkuhintaan, hintataso on noussut. Suomessa hintataso on ollut aika korkea, osaksi johtuen korkeasta arvonlisäverosta, osaksi pienestä kielestä ja siihen liittyen myös pienestä menekistä johtuen. Alhainen hinta ei välttämättä lisää myyntiä rahassa laskettuna, koska kysyntä ei kasva tarpeeksi hinnan laskiessa. Jokaisella kirjalla voi myös ajatella olevan maksimikysyntänsä, jota ei voi ylittää. Ihan ne samat syyt tässä pätevät kuin millä myynnin top10 muodostuu.

Ehkä englanninkielisessä kirjallisuudessa alun hintakokeilun tulos alkaa näkyä nyt hieman korkeammaksi muuttuneessa tasossa, ja se vähentää myyntiä. Omakustantajat, joiden on helpompi päästä markkinoille e-kirjapuolella, voivat niin sanotusti vääristää hinnoittelua tai lisätä kilpailua.

Pääsyyt kuten ne itse näen

Itse ajattelen, että e-ink-lukulaitteiden "epäonnistuminen" on e-kirjojen suosion laskun tai hitaan nousun syistä suurin. Värien puuttuminen, näyttöjen hitaus ja heikohko tarkkuus eivät vakuuttaneet. Koska lukulaitteita ei ole ostettu tarpeeksi, niitä valmistavien yritysten ei ole ollut järkevää jatkaa kehittämistä tai edes valmistusta. Jopa Amazon muutti Kindlensä LED-näytölliseksi, käytännössä tabletiksi. Toisaalta tablettitietokoneiden suosiokaan ei ole jatkunut, vaan älypuhelimet riittävät monelle. Älypuhelimessa taas on kovin pieni näyttö kirjan lukemiseen.

Voi myös kysyä, onko e-kirjojen ostaminen ja lukeminen mahdollisimman helppoa. Latauskaupat ovat hieman erilaisia ja pahamaineisesti suuri Amazon ei noudata yhteistä EPUB-standardia, vaan myy e-kirjat ikiomassa tiedostomuodossaan, joka ei avaudu millä tahansa lukuohjelmalla tai laitteella.

Minulla ei ole muuta syytä olla valitsematta e-kirjaa kuin se, että haluamani kirja on saatavilla vain paperimuodossa. Ennen kaikkea tässä vaikuttaa kirjasto, josta kirjat pääasiassa hankin. Haluaisin myös siirtää e-kirjan lukulaitteelle, jota lainausjärjestelmä ei salli.

blog comments powered by Disqus