Kirjallinen suunnistaja

kirjan rajat ylittävää kirjallisuutta

Muistiinpanoja kirjallisilta löytöretkiltä. Tuulen vietävänä, mutta päättäväisesti matkalla tuntemattomille maille. Teosesittelyjä ja ajatuksia interaktiivisesta kirjallisuudesta. Tilaa lokiotsikot tuoreeltaan:

IFComp 2020 -satoa: Jay Schilling's Edge of Chaos – tekstiseikkailu-dekkari eläinten asialla

Viimeinen lukemani kilpailuteos oli tekstiseikkailu Jay Schilling's Edge of Chaos. Sen ovat tehneet jo pitkään IF-skenessä mukana olleet Robb Sherwin ja Mike Sousa. Teos käyttää TADS-tekstiseikkailualustaa perinteiseen tapaan, mutta tarina on tuore. Sitä voisi kuvata eläinten asialla olevaksi vegaani-dekkariksi. Tarinan nimihenkilö Jay ei ole mikään kova jätkä, eikä hänellä ole harhakuvitelmia yksityisetsivän työstä tai omasta kyvykkyydestään. Hänet värvätään etsimään kadoksissa oleva nainen, mutta tapaus ei ole suoraviivainen kidnappaus, vaan sen takaa paljastuu erikoinen teollisuusvakoilukuvio, jossa eläimet puhuvat. Lievästi änkyttävän Jayn minämuotoinen kerronta oli viihdyttävää ja sympaattista. Jay Schilling's Edge of Chaos on oleellisesti peli, mutta koin, että tarina ja pelillisyys olivat siinä hyvässä tasapainossa.

jay_schillings_edge_of_chaos

Sekä Robb Sherwiniltä että Mike Sousalta löytyy 2000-luvun alkupuolelta alkaen tekstiseikkailuja, joita on tehty niin TADS:illa, Informilla kuin Hugollakin. Joukossa on myös yksi aiempi yhteistuotanto. Jay Schilling's Edge of Chaos on tehty TADS 3:lla, jota voi pitää vaihtoehtona Inform-alustalle. TADS:in shareware-juuret ulottuvat aina 1980-luvun loppupuolelle, mutta sitä on uudistettu vuosien myötä ja nykyisessä versiossa 3 pelimoottori on kirjoitettu kokonaan uudelleen. Mitä tekstiseikkailujen tekemiseen tulee, molemmat vaativat koodaamista ja aloituskynnys on korkeahko. Valitettavasti niissä ei myöskään ole tukea eri kielten käyttämiselle ja englanti on vahva standardi. Esimerkiksi suomi taivutusmuotoineen on ongelmallinen ja vaatisi toisenlaista lähtökohtaa.

Jay Schilling on jossain toimeentulon rajoilla roikkuva nuori kaveri, joka on ryhtynyt yksityisetsiväksi. Varsinaista pätevyyttä alalle hänellä ei ilmeisesti ole, ei lisenssiä eikä asettakaan. Hän asuu autotallissa ja sopii asiakastapaamiset lemmikkikahvilaan ja mahdollisimman myöhäiseen ajankohtaan, koska hänen oma vuorokausirytminsä sattuu olemaan sellainen. Vastoin hänen omaa odotustaan tämänkertainen asiakaskandidaatti todella palkkaa hänet. Löyhin perusteluin tämä haluaa, että Jay etsii käsiinsä erään Amanda-nimisen naisen. Asiakas ei tunnu ihan rehelliseltä.

Jay Schillings Edge of Chaos: talking
Pelissä on ystävällinen keskustelukäytäntö, jossa mahdolliset keskustelun aiheet kerrotaan suluissa keskustelukumppanin repliikin jälkeen. Niitä ei siis tarvitse itse keksiä. Siitä huolimatta takeltelin alussa, mikä laukaisi isotekstisen järjestelmävihjeen. Ikkunan yläosassa vasemmalla ovat mahdolliset liikkumissuunnat ja oikealla lukema, joka kertoo suoritettujen käskyjen määrän. Pelissä ei ole pistelaskua sinänsä, enkä havainnut, että etenemisnopeudella olisi ollut merkitystä.

Tarina ja peli kuljettaa jouhevasti eteenpäin. Kaupungilla tai muutenkaan maastossa tai rakennusten sisällä ei tarvitse pahemmin harhailla, mutta ei ole oikein sanoa, että navigoiminen ei olisi oleellista. Rakennusten sisällä tai niiden välittömässä läheisyydessä on useampia tiloja, mutta rakennusten välillä Jay liikkuu taksilla automaattisesti oikeaan paikkaan. Pulmatehtävät vaativat tavaraluettelon käyttöä, siis esineiden poimimista ympäristöstä ja niiden hyödyntämistä oikeissa tilanteissa. En kokenut pulmatehtäviä vaikeiksi, mutta jouduin parissa kohtaa turvautumaan pelin sisäisiin ohjeisiin. Pelimaailmassa on paljon lukittuja ovia ja muuta suljettua, ja se jos mikä on seikkailupeli-klisee, mutta en jostain syystä nyrpistellyt sille. Pulmatehtävät olisivat kyllä voineet olla monipuolisempia, mutta lukkojen aukominen tuntui kuuluvan itsestään selvästi tarinamaailmaan.

Jay Schillings Edge of Chaos: console
Pelissä murtaudutaan myös kohteen Facebook-tilille ja sähköpostiin, ja naurettavan helposti tietysti.

Jay Schilling's Edge of Chaosin metka kerronta tekee siitä kirjallisen teoksen, jota oli viihdyttävää lukea. Eläinten suuri rooli tarinassa ilahdutti minua erityisesti. Pidin myös kertojan – Jay – suorasanaisuudesta ja omanlaisestaan itseironiasta. Hänessä oli jotain androgyyniä, joka sekin toi oman twistinsä kerrontaan.

Suosittelen Jay Schilling's Edge of Chaosin avaamista tulkkiohjelmalla. IFCompin sivustolla tarjotaan online-lukumahdollisuutta, mutta ainakin minulla se tuotti virheitä. Käytin itse lukemiseen QTads-tulkkiohjelmaa Macille. TADS:in sivustolta voi hakea omalle käyttöjärjestelmälle sopivaa ohjelmaehdotusta.

Jay Schillings Edge of Chaos: cellar
Pelissä riittää kaikenlaista avattavaa ja paljastettavaa – seikkailupelien peruskauraa. Mutta Pet Machine avaa aivan uuden, riemastuttavan ulottuvuuden.