Muistiinpanoja kirjallisilta löytöretkiltä. Tuulen vietävänä, mutta päättäväisesti matkalla tuntemattomille maille. Teosesittelyjä ja ajatuksia interaktiivisesta kirjallisuudesta.

Haetko interaktiivista luettavaa? Selaa linkkipankin valikoimaa
    Tilaa lokiotsikot RSS-syötteenä, sähköpostiisi tai Twitteriin

IFComp 2018 -satoa: Basilica de Sangre

Tekstiseikkailu Basilica de Sangressa lukijan ohjaama demonityttö lähtee pelastamaan äitiään nunnaluostarista, josta yksikään demoni ei ole aiemmin palannut. Teos tarjoaa paitsi lukittujen ovien klassista problematiikkaa myös omaperäisemmän ongelmanratkaisutavan: demonityttö voi ottaa valtaansa, ts. riivata hallitusti, ihmisiä. Tehtävä ei ole vaikea, mutta se vaatii hieman strategista suunnittelua. Basilica de Sangre on tehty Quest-ohjelmalla, jossa on tekstiparserin lisäksi muitakin lukutapoja.

Lue koko merkintä

IFComp 2018 -satoa: The Addicott Manor

Ajattelin ottaa tässä välissä kilpailun seikkailuannokseni. The Addicott Manor lupaa kauhutarinaa viktoriaanisessa kartanossa. Tehtävä vaikuttaa selvältä: selvitä talon mysteeri tai kerää 6 jalokiviaarretta. Lukija saa nuoren naisvarkaan roolin, joka hyvästä vinkistä lähtee tyhjentämään autiotaloa. Tämä valintoihin perustuva tarina on rakenteeltaan labyrinttimainen. Siinä on paljon haarautuvia käytäviä, automaattisesti selän takana sulkeutuvia ovia ja kuolemaan johtavia umpikujia.

Lue koko merkintä

Karmea kuumatka

2017 ilmestynyt tieteiskauhutarina Zarya-1: Mystery on the Moon on valintoihin perustuva multimediateos. Se piti minua hieman yllättäen otteessaan viitisen tuntia. Niin kauan kesti, että löysin tarinan onnellisen lopun ja sitä ennen useita enemmän tai vähemmän epäonnisia loppuja, jotka kuitenkin erilaisina juonipolkuina paljastivat tietoa, jota onnekkaalla polulla ei ollut. Teos on onnistunut sekä multimedian että vuorovaikutteisuuden osalta, mutta lukukokemukseni oli ristiriitainen ja samaan aikaan sekä tyydyttävä että epätyydyttävä.

Lue koko merkintä

Maalausten sisällä on autiota mutta jännää

Poimin Groupees-sivuston pakettitarjouksesta sarjan virtuaalisia interaktiivisia maalauksia. Gigoia-studio on tuottanut kolmiulotteisia multimediasovituksia kuuluisista taideteoksista. Vilpittömän tuntuisena motiivina on ollut halu innostaa ihmisiä taiteen pariin. Jostain syystä lupaus päästä maalauksen sisään kuulosti omaan korvaani kuluneelta, mutta mielestäni konsepti kyllä toimi hyvin. Tilallisina digitaalisina kokemuksina maalaukset tuottivat jopa voimakkaita elämyksiä – sanoisin, että voimakkaampia kuin kaksiulotteisina pintoina taidemuseoiden seinillä.

Lue koko merkintä

IFComp 2017 -satoa: Bookmoss

Devon Guinnin kilpailuteos Bookmoss on kirjoitettu Harvardin Houghton-kirjaston tuella. Valitsin sen puolittaista mielenkiintoa kirjasto-aihetta kohtaan sekä saadakseni kilpailun Twine-annoksen. Se ei edusta mitään erityisen nerokasta tai uusia uria avaavaa linkkien käyttöä, mutta oikeassa asiayhteydessä sillä voi olla käyttötarkoitus. Julkinen, hyvin hoidettu ja turvallinen kirjastoinstituutio ei ole niitä seikkailuherkimpiä paikkoja, mutta historialliset aineistot saattavat kutittaa mielikuvitusta. Ehkä Bookmoss on suunnattu koululaisille ja tehty osin opetustarkoituksessa; kuvaisin sitä "nössöksi kuriositeetiksi".

Lue koko merkintä

IFComp 2017 -satoa: Eat Me

Chandler Grooverin ylitsepursuavassa parseriteoksessa Eat Me syödään paljon ja mitä hyvänsä. Syömistä voisi jopa sanoa pääasialliseksi lukutavaksi. Grooverin viimevuotinen kilpailuteos Mirror and Queen oli suosikkini, mutta ihan siihen ei tämänvuotinen kilpailuteos yllä. Eat Me on oleellisesti tehtäväkeskeinen ja siinä mielessä pelillinen. En sanoisi sitä vaikeaksi, mutta jokseenkin absurdi logiikka toi haastetta. Teoksen maailma on kuitenkin rajattu hyvin ja pelkällä ennakkoluulottomalla tutkimisella ja syömisellä pääsee pitkälle.

Lue koko merkintä

IFComp 2017 -satoa: Run of the place ja The Cube in the Cavern

Jos viimeksi valittelinkin IFCompin hyvää tarkoittavaa "random personal shufflea", listan kolmannen ja neljännen teoksen osalta ajauduin suorastaan törmäyskurssille: kummankin tuomitsin lukukelvottomaksi. Mutta ymmärtäkäämme näitäkin! Molemmat ovat parseriteoksia, mutta toinen vain näennäisesti. Run of the placessa lukija joutuu mielivaltaisen poliittisluontoisen vuodatuksen uhriksi, The Cube in the Cavernissa hänen päänsä laitetaan pyörälle kolmiulotteisella pinnalla. Sinänsä on epäreilua niputtaa nämä kaksi teosta, mutta teen sen käytännön syistä.

Lue koko merkintä

IFComp 2016 -satoa: Cactus Blue Motel

Astrid Dalmadyn Cactus Blue Motel on valintoihin ja suunnistamiseen perustuva Twine-teos. Lukija ohjaa päähenkilö Mariaa, joka on lähtenyt loma-, tai pikemminkin irtiottomatkalle Kaliforniaan kahden ystävänsä kanssa. Tarina alkaa siitä, kun he autiomaan halki ajaessaan päätyvät väsyneinä nuhjuiseen motelliin, joka osoittautuukin varsin erikoiseksi. Yöllä motelli muuttaa muotoaan ja huoneiden ovien takaa paljastuu asukkaita, jotka eivät edes muista, milloin he ovat sinne tulleet.

Lue koko merkintä

Vuorovaikutuksen tavat interaktiivisessa kirjallisuudessa

Linkkipankissa olen luokitellut teokset tavanomaisten kielen ja lajin lisäksi vuorovaikutuksen tavan ja kehitysalustan mukaan – nehän ovat interaktiivisen kirjallisuuden kannalta yhtä oleellisia. Luullakseni termit ja nimet selittävät itse itsensä ihan hyvin, mutta toisaalta ne voivat herättää kysymyksiä. Mitä tarkoitetaan esimerkiksi hypertekstillä omana itsenäisenä vuorovaikutuksen tapanaan tai miksi syväkirja on luokiteltu kehitysalustaksi, vaikka se ei ole kirjoittamiseen tarkoitettu ohjelma tai sidottu johonkin tiettyyn muotoon?

Lue koko merkintä

Lukemista aistien varassa ja etsien aukkoja juonesta

Matt Sheridan Smithin You Can’t See Any Such Thing on taiteellinen tekstiseikkailu, jos sitä edes voi sanoa tekstiseikkailuksi. Pikemminkin se vain perustuu navigoinnille tekstitilassa. Joka tapauksessa siinä on tekstiparseri, johon kirjoittamalla lukija löytää uutta sisältöä. Kiinnostavaksi ja samalla kaunokirjalliseksi sen tekee suuntaus henkilöiden sisimpään sekä faktan ja fiktion suhde. Vaikka teoksen rakentumisen tapa muistuttaa assosiatiivista hypertekstiä, tekstiparseri tarjoaa lukijalle omaehtoisemman tavan lähestyä teosta.

Lue koko merkintä

Näytä lisää merkintöjä