Haetko interaktiivista luettavaa? Selaa linkkipankin valikoimaa
.: Lokikirja :.
Spring Thing 2020 -satoa: 4x4 Galaxy
Agnieszka Trzaskan kilpailuteos 4x4 Galaxy on hypertekstimuotoinen avaruusseikkailu. Se perustuu oleellisesti satunnaisuuteen, joka tuottaa pelikerroista aina erilaisia. 4x4 Galaxy tuo mieleen menneiden aikojen tekstiseikkailupelit hyvällä tavalla. Kirjallisuudeksi sitä ei oikein sovi kutsua, se on rehdisti simulaatio- ja seikkailupeli. Oma pelikokemukseni oli oikein hauska, täynnä pientä löytämisen iloa ja palkitsevaa kehitystä. 4x4 Galaxy on rajattu ja suunniteltu onnistuneesti, kirjoitettu sujuvasti ja toteutettu siististi. Se on omanlaisensa Twine-helmi.
Spring Thing 2020 -satoa: Jelly
Chandler Grooverin ja Tom Lenton yhteistyönä syntynyt Jelly asettaa lukijan epätavalliseen rooliin: itsestään tietoiseksi hyytelökarkiksi. Se on navigaatioon perustuva tehtäväkeskeinen hypertekstiteos, jolle rakenteen antaa kahdeksan vierailtavaa paikkaa sisältävä kartta. Paikoissa voi vierailla haluamassaan järjestyksessä, mutta varsinainen tarina paljastuu vain löytämällä kätkettyjä reittiohjeita ja noudattamalla niitä. Myös tavaraluettelon käyttö on keskeisessä osassa. Hyytelöksi samastuminen on lukijalta ehkä liikaa vaadittu, mutta toimitin ällöfantastiseen tarinamaailmaan sijoitettuja kummallisia tehtäviä ihmeen keskittyneenä ja määrätietoisesti.
Spring Thing 2020 -satoa: So Are the Days
Aloitin lukemisen kilpailun takapihalta eli Back Gardenilta, joka on tarkoitettu kokeellisimmille ja mahdollisesti keskeneräisille teoksille. Tänä vuonna kategoriaan on osallistunut kolme teosta. Dawn Sueoka kuvaa teostaan So Are the Days tarinoiksi hiekasta tai hiekan tavoin käyttäytyviksi tarinoiksi. Luvassa on siis jotain sormien välitse valuvaa, jotain mistä voi rakentaa mitä tahansa mutta ei mitään pysyvää. So Are the Days on Twinellä tehty hyperteksti. Teokseen sisältyvät neljä lyhyttä, muodoltaan hyvin kokeellista kertomusta avaavat mielenkiintoisia, miettimisen arvoisia mahdollisuuksia.
IFComp 2018 -satoa: Erstwhile
Asukasyhdistyksen puheenjohtaja kuolee kiitospäivän ateriapöytään. Ruumiista irtautunut tietoisuus jää kuitenkin tarkkailemaan tapahtumia. On syytä epäillä, että kuolema ei ollut luonnollinen. Erstwhilessa lukija selvittää hypertekstin keinoin murhan ja siinä sivussa muitakin salaisuuksia, joista vainaja ei eläessään ollut tietoinen. Selvitystyö tapahtuu katsomalla epäiltyjen mieliin ja muistoihin ja keräämällä niistä johtolankoja, joita yhdistämällä avautuu taas uusia muistoja.
IFComp 2018 -satoa: Animalia
Riemukas eläinsatu Animalia on asetelmaltaan sekä koominen että kauhistuttava Twine-teos. Metsän eläimet ovat kaapanneet yhdeksänvuotiaan Charlie Stewartin uhriksi metsänjumalalleen. Vanhemmat olettavat pojan olevan yökylässä kaverinsa luona, mutta huoli on ehtinyt herätä, koska tämä ei vastaa puhelimeen. Jotta aikuiset eivät tunkeutuisi metsään etsimään lasta, eläimet päättävät tekeytyä Charlieksi muutaman päivän ajaksi. Taidokas naamioasu pitää sisällään neljä lukijan valitsemaa eläintä, jotka koettavat luovia vihollisen, siis ihmisten, maailmassa ja hoitaa kunnialla läpi kaksi koulupäivää.
IFComp 2018 -satoa: Abbess Otilia's Life and Death
Valintoihin perustuva Abbess Otilia's Life and Death on historiallinen kertomus keskiajalta. Se kertoo nunna Otilian elämästä luostarin johtajana. Lukijan tekemien valintojen välittömien seurauksien takana piilee hahmostatistiikkaa, joka ratkaisee Otilian elämän "loppuyhteenvedon". Vahvasti tyylitelty ulkoasu ja varsinaisen tarinan ohessa olevien sivuhuomautusten käyttö hämäsi: pidin sitä kokonaan käsin tehtynä HTML-teoksena, mutta tosiasiassa se on tehty Twine 2:lla, suositun hypertekstityökalun uudemmalla versiolla.
IFComp 2017 -satoa: Unit 322 (Disambiguation)
Kilpailuteoksessaan Unit 322 (Disambiguation) Jonny Muir on käyttänyt Twine-hypertekstityökalua jokseenkin poikkeuksellisella ja nokkelalla tavalla. Teos on kirjoitettu wikipedia-tyylisesti. Sen ensimmäinen sivu muistuttaa Wikipedian täsmennyssivua, jolle on listattu "Unit 322"-hakusanaa vastaavat tulokset. Ensikatsomalta listatuilla artikkeleilla ei näyttäisi olevan keskenään mitään tekemistä, mutta tosiasiassa ne linkittyvät toisiinsa muodostaen metatasolla yhtenäisen tarinan. Minua teoksen dokumentaarinen kerronta onnistui hämäämään. Fiktiota on sekoitettu faktaan niin uskottavasti, että luettuani teoksen aloin tarkistamaan siinä mainittuja nimiä Wikipediasta!
IFComp 2017 -satoa: Bookmoss
Devon Guinnin kilpailuteos Bookmoss on kirjoitettu Harvardin Houghton-kirjaston tuella. Valitsin sen puolittaista mielenkiintoa kirjasto-aihetta kohtaan sekä saadakseni kilpailun Twine-annoksen. Se ei edusta mitään erityisen nerokasta tai uusia uria avaavaa linkkien käyttöä, mutta oikeassa asiayhteydessä sillä voi olla käyttötarkoitus. Julkinen, hyvin hoidettu ja turvallinen kirjastoinstituutio ei ole niitä seikkailuherkimpiä paikkoja, mutta historialliset aineistot saattavat kutittaa mielikuvitusta. Ehkä Bookmoss on suunnattu koululaisille ja tehty osin opetustarkoituksessa; kuvaisin sitä "nössöksi kuriositeetiksi".
Kehitysalustat interaktiivisessa kirjallisuudessa
Kirjoittajan korvissa "kehitysalusta" voi kuulostaa kaamean tekniseltä ja rajoittavalta. Eikö tekstiä vain kirjoiteta, ihan sama millä ja mihin muotoon? Perinteisessä kirjallisuudessa kaikki on sallittua, mutta vain yhdellä tasolla – se on tiettyä horisontaalista anarkiaa. Vuorovaikutteinen kirjallisuus vaatii hieman toisenlaista suunnittelua: toisaalta se on tiukempaa, toisaalta se avaa uusia tasoja. Kehitysalustat edustavat erilaisia kehyksiä, joiden sisään kirjoittaja teoksensa luo. Ne voivat olla yhtä hyvin työpohjia kuin työkaluja, johtavia ideoita ja kokoavia nimikkeitä. Joskus ne sanelevat muodon, joskus ne jättävät sen avoimeksi. Linkkipankissa olen jakanut teokset luokkiin kehitysalustan mukaan. Muita luokkia ovat vuorovaikutteisuuden tapa (siitä selvitys jo aiemmin) sekä tavanomaiset laji ja kieli. Seuraavassa lyhyet kuvaukset kustakin tällä hetkellä linkkipankissa edustetusta kehitysalustasta.
IFComp 2016 -satoa: Manlandia
Kilpailutarjontaa selatessani leimasin yhden teoksen provokaatioksi enkä sen vuoksi halunnut katsoa sitä tarkemmin. Esittelytekstin mukaan Manlandiassa on kyse eristyksissä elävästä utopistisesta yhteisöstä, jonka jäsenet ovat kaikki miehiä. Ilman naisia kaikki ongelmat, mukaan lukien sota ja valtataistelu, ovat poissa. Vaikea uskoa? Jopa naurettavaa? Aivan kuin miehen tilalla pitäisi käyttää sanaa nainen, vai mitä? Lopulta päätin, että vilkaisen, mistä oikein on kyse.
