Haetko interaktiivista luettavaa? Selaa linkkipankin valikoimaa
IFComp 2018 -satoa: Erstwhile
Asukasyhdistyksen puheenjohtaja kuolee kiitospäivän ateriapöytään. Ruumiista irtautunut tietoisuus jää kuitenkin tarkkailemaan tapahtumia. On syytä epäillä, että kuolema ei ollut luonnollinen. Erstwhilessa lukija selvittää hypertekstin keinoin murhan ja siinä sivussa muitakin salaisuuksia, joista vainaja ei eläessään ollut tietoinen. Selvitystyö tapahtuu katsomalla epäiltyjen mieliin ja muistoihin ja keräämällä niistä johtolankoja, joita yhdistämällä avautuu taas uusia muistoja.
IFComp 2018 -satoa: Animalia
Riemukas eläinsatu Animalia on asetelmaltaan sekä koominen että kauhistuttava Twine-teos. Metsän eläimet ovat kaapanneet yhdeksänvuotiaan Charlie Stewartin uhriksi metsänjumalalleen. Vanhemmat olettavat pojan olevan yökylässä kaverinsa luona, mutta huoli on ehtinyt herätä, koska tämä ei vastaa puhelimeen. Jotta aikuiset eivät tunkeutuisi metsään etsimään lasta, eläimet päättävät tekeytyä Charlieksi muutaman päivän ajaksi. Taidokas naamioasu pitää sisällään neljä lukijan valitsemaa eläintä, jotka koettavat luovia vihollisen, siis ihmisten, maailmassa ja hoitaa kunnialla läpi kaksi koulupäivää.
IFComp 2018 -satoa: Abbess Otilia's Life and Death
Valintoihin perustuva Abbess Otilia's Life and Death on historiallinen kertomus keskiajalta. Se kertoo nunna Otilian elämästä luostarin johtajana. Lukijan tekemien valintojen välittömien seurauksien takana piilee hahmostatistiikkaa, joka ratkaisee Otilian elämän "loppuyhteenvedon". Vahvasti tyylitelty ulkoasu ja varsinaisen tarinan ohessa olevien sivuhuomautusten käyttö hämäsi: pidin sitä kokonaan käsin tehtynä HTML-teoksena, mutta tosiasiassa se on tehty Twine 2:lla, suositun hypertekstityökalun uudemmalla versiolla.
IFComp 2017 -satoa: Unit 322 (Disambiguation)
Kilpailuteoksessaan Unit 322 (Disambiguation) Jonny Muir on käyttänyt Twine-hypertekstityökalua jokseenkin poikkeuksellisella ja nokkelalla tavalla. Teos on kirjoitettu wikipedia-tyylisesti. Sen ensimmäinen sivu muistuttaa Wikipedian täsmennyssivua, jolle on listattu "Unit 322"-hakusanaa vastaavat tulokset. Ensikatsomalta listatuilla artikkeleilla ei näyttäisi olevan keskenään mitään tekemistä, mutta tosiasiassa ne linkittyvät toisiinsa muodostaen metatasolla yhtenäisen tarinan. Minua teoksen dokumentaarinen kerronta onnistui hämäämään. Fiktiota on sekoitettu faktaan niin uskottavasti, että luettuani teoksen aloin tarkistamaan siinä mainittuja nimiä Wikipediasta!
IFComp 2017 -satoa: Bookmoss
Devon Guinnin kilpailuteos Bookmoss on kirjoitettu Harvardin Houghton-kirjaston tuella. Valitsin sen puolittaista mielenkiintoa kirjasto-aihetta kohtaan sekä saadakseni kilpailun Twine-annoksen. Se ei edusta mitään erityisen nerokasta tai uusia uria avaavaa linkkien käyttöä, mutta oikeassa asiayhteydessä sillä voi olla käyttötarkoitus. Julkinen, hyvin hoidettu ja turvallinen kirjastoinstituutio ei ole niitä seikkailuherkimpiä paikkoja, mutta historialliset aineistot saattavat kutittaa mielikuvitusta. Ehkä Bookmoss on suunnattu koululaisille ja tehty osin opetustarkoituksessa; kuvaisin sitä "nössöksi kuriositeetiksi".
Kehitysalustat interaktiivisessa kirjallisuudessa
Kirjoittajan korvissa "kehitysalusta" voi kuulostaa kaamean tekniseltä ja rajoittavalta. Eikö tekstiä vain kirjoiteta, ihan sama millä ja mihin muotoon? Perinteisessä kirjallisuudessa kaikki on sallittua, mutta vain yhdellä tasolla – se on tiettyä horisontaalista anarkiaa. Vuorovaikutteinen kirjallisuus vaatii hieman toisenlaista suunnittelua: toisaalta se on tiukempaa, toisaalta se avaa uusia tasoja. Kehitysalustat edustavat erilaisia kehyksiä, joiden sisään kirjoittaja teoksensa luo. Ne voivat olla yhtä hyvin työpohjia kuin työkaluja, johtavia ideoita ja kokoavia nimikkeitä. Joskus ne sanelevat muodon, joskus ne jättävät sen avoimeksi. Linkkipankissa olen jakanut teokset luokkiin kehitysalustan mukaan. Muita luokkia ovat vuorovaikutteisuuden tapa (siitä selvitys jo aiemmin) sekä tavanomaiset laji ja kieli. Seuraavassa lyhyet kuvaukset kustakin tällä hetkellä linkkipankissa edustetusta kehitysalustasta.
IFComp 2016 -satoa: Manlandia
Kilpailutarjontaa selatessani leimasin yhden teoksen provokaatioksi enkä sen vuoksi halunnut katsoa sitä tarkemmin. Esittelytekstin mukaan Manlandiassa on kyse eristyksissä elävästä utopistisesta yhteisöstä, jonka jäsenet ovat kaikki miehiä. Ilman naisia kaikki ongelmat, mukaan lukien sota ja valtataistelu, ovat poissa. Vaikea uskoa? Jopa naurettavaa? Aivan kuin miehen tilalla pitäisi käyttää sanaa nainen, vai mitä? Lopulta päätin, että vilkaisen, mistä oikein on kyse.
IFComp 2016 -satoa: Cactus Blue Motel
Astrid Dalmadyn Cactus Blue Motel on valintoihin ja suunnistamiseen perustuva Twine-teos. Lukija ohjaa päähenkilö Mariaa, joka on lähtenyt loma-, tai pikemminkin irtiottomatkalle Kaliforniaan kahden ystävänsä kanssa. Tarina alkaa siitä, kun he autiomaan halki ajaessaan päätyvät väsyneinä nuhjuiseen motelliin, joka osoittautuukin varsin erikoiseksi. Yöllä motelli muuttaa muotoaan ja huoneiden ovien takaa paljastuu asukkaita, jotka eivät edes muista, milloin he ovat sinne tulleet.
Kirjeitä suljettuun maailmaan
Letters to Babylon ei pyydä lukijaa samastumaan johonkuhun, vaan itsestään vieraantuneeksi. Se on avoimesti omaelämäkerrallinen Twine-teos. Se on karu, toistava ja aukkoinen. Ei ehkä kuulosta houkuttelevalta, mutta itse asiassa se onnistuu muodon ja sisällön yhdistämisessä hyvin, oivaltavastikin. Annan arvoa myös sen yksinkertaisuudelle.
Paritanssia ja alkemiaa
Andrea Corbinin elokuussa 2015 ilmestynyt Silver and Gold on neljäs Sub-Q-verkkolehdessä ilmestynyt interaktiivinen miniteos. Se on Twinellä tehty hyperteksti, jossa käytetään lukunäkymän kahtia jakavaa mallipohjaa. Silver and Goldin teemana on parillisuus, ja toisella puolella seurataan takaa-ajajaa ja toisella takaa-ajettua. Lukija edistää tarinaa klikkaamalla tekstissä olevia linkkejä, ja näkökulmat toimivat samaan aikaan itsenäisesti ja toisistaan riippuvaisina. Parillisuus toistuu asetelmallisesti läpi koko teoksen ja saa miettimään sen merkitystä.
